ANSKUN MUISTO
💔
Muistan, kun haimme sinut löytöeläinkodista 11.11-15, Maikin kaveriksi,
joka menetti siskonsa sydänvikaan. Muutaman päivän asustit kaapin
sokkelilevyn alla, mutta pistäydyit varovasti hiekka-astialla ja yön
hiljisena hetkenä rohkaistuit ruokakupille.Siitä sitten pikkuhiljaa
kesyynnyit ja otit Maikin kaveriksesi. Myös meidät isot "emot" huolit
omaksesi.Aluksi asustit ihan sisäkissana, kunnes oli leikkauksen
aika.Siinäkin sinulle meinasi käydä köpelösti, joku suo
ni
katkesi ja eivät löytäneet vuotokohtaa. Varmuudeksi jouduit asustamaan 2
viikkoa koirahäkissä olohuoneessa, ettet hyppinyt ja riehunut. Siitäkin
sitten selvittiin.
Kevään
tullen pääsit vähän kerrassaan tutustumaan suureen maailmaan, asumme
maalla ja Maikkikin sai vapaasti ulkoilla. Niinpä sinusta tuli sitten
hiirien ja myyrien kauhu, olit tosi kova metsästämään. Nukuitte Maikin
kanssa vieretysten yöt ja pesitte toinen toisianne. Päivällä vähän
joskus "huudatit" Maikkia, kun olisit halunnut sen painikaveriksesi,
mutta eihän "hieno leidi" siihen suostunut. Illoin nukuit jomman kumman
"emon" kainalossa ja se valtava hurina ihan välillä hairitsi tv:n
katsomista. Usein halusit myös tulla tukkaa nuolemaan ja muutenkin
kovasti mielistelit. Mutta vieraille oli kovin arka, varsinkin naisia
kovasti arastelit ja menit piiloon.
Olit "kovaluonteinen". Jos
halusit ulos lähteä, niin lopuksi piti antaa sinulle periksi ja laskea
ulos. Vieläkin on kynsimisjäljet välioven ikkunalasin alalistassa, jossa
roikuit, jos et meinannut saada tahtoasi läpi.
Kesällä teit
Maikin kanssa "yövuoroa", illalla ulos metsästämään ja aamulla syömään
ja sisälle nukkumaan.Hellepäivinä pitkä turkkisi oli liian tukala ja
mieluiten nukuit saunanlauteilla pimeässä ja viileässä. Syksyn mittaan
ne yövuorot väheni ja vain päivällä kävit metsästämässä. Illoin kävitte
vielä tuossa pihassa pienen hetken, nökötitte etu-tai takakuistilla.
Sitten tuli se surullinen päivä 22.1-20. Maikki tuli iltakäynniltä
sisälle ja sinä Ansku et tullutkaan. Silloin yölläkin etsimme ja monena
päivänä kiersimme kaikki metsät ja pellot, huutelimme, mutta et vaan
vastannut. Maikkikin kyselee: minne olet mennyt, vastaan, että läksit
pitemmälle metsästysretkelle.
Oliko suuren metsästäjämme kohdannut vielä suurempi PETO ??
😭
Siitä on nyt kulunut jo 2 viikkoa ja luulemme, että paluutasi on enää
turha toivoa? Tuli lumi ja pakkaset, et enää metsässä selviä.
Jos
menit sinne " jonnekkin", leiki Minnin, Iineksen ja Iitukan kanssa, ne
olivat meidän aiemmat kissat ennen sinua ja kerro terveiset, että
kaipaamme teitä kaikkia.
Olet muistoissamme: ANSKU pansku pallero, turnukka ja hurnukka
🥰🥰